OECD kehottaa Suomea vahvistamaan julkista taloutta ja vauhdittamaan kestävää talouskasvua

Suomella on hyvät mahdollisuudet vahvaan puhtaaseen talouskasvuun, arvioi talousjärjestö OECD. Talouskasvu vaatii kuitenkin rakenteellisia toimia. OECD suosittelee muun muassa, että Suomi lisää korkeakoulutusta, houkuttelee ulkomaisia erityisosaajia ja parantaa kannustimia investointeihin. Julkista taloutta pitää edelleen sopeuttaa, koska puolustusmenot kasvavat.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi perjantaina 23. toukokuuta maaraporttinsa Suomen taloudesta ja sen kehitysmahdollisuuksista. 

Tarkastelussa ovat tällä kertaa erityisesti 

• korkeakoulutettujen määrän lisääminen 
• ulkomaisten erityisosaajien houkuttelu Suomeen 
• talouden puhdas siirtymä. 

Talous kasvaa, kansainvälinen ympäristö epävarma 

Suomen talous on osoittanut palautumiskykyä kriisissä, joka sai alkunsa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomen on edelleen ponnistettava pitääkseen yllä pitkän aikavälin vaurautensa, OECD arvioi. 

Järjestön mukaan Suomi on hitaasti toipumassa syvästä taantumasta, mutta kansainvälinen talousympäristö on muuttunut entistä epävarmemmaksi ja hajautuneemmaksi. Suomen tuottavuuskasvu on heikentynyt ja taloudessa on riskejä ennakoitua heikompaan kehitykseen. 

OECD arvioi, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua tukevat korkojen lasku ja ostovoiman kasvu. Silti lyhyellä aikavälillä geopoliittiset haasteet ovat aikaisempaa suuremmat ja niiden merkitys voi olla ennustettuakin suurempi. 

Raportin mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet vahvaan puhtaaseen talouskasvuun, jos se pystyy hyödyntämään edullista energiaa ja erinomaista innovaatiokykyään. 

Puolustusmenojen kasvu haastaa julkisen talouden 

OECD kehottaa Suomea jatkamaan julkisen talouden sopeuttamista, koska puolustusmenot kasvavat. Kasvu vaikeuttaa julkisen talouden alijäämän pienentämistä ja julkisen velan vakauttamista. OECD pitää tärkeänä, että Suomi parantaa julkisten menojen tehokkuutta ja vähentää yritystukia.

Järjestö ehdottaa, että valtio vahvistaa otettaan hyvinvointialueiden taloudellisessa ohjauksessa, jos niiden maksukyky on uhattuna. 

Raportissa suositellaan vähentämään työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia eli varmistamaan, että työpaikat ja tekijät kohtaavat nykyistä paremmin. Lisäksi on syytä nostaa osaamistasoa ja kasvattaa investointeja. 

Toinen korkeakoulututkinto maksulliseksi 

OECD:n mukaan korkeakoulutuksen resurssit olisi kohdennettava ensimmäistä tutkintoa opiskeleville. Suomen korkeakoulutusaste oli OECD-maiden korkeimpia vuonna 2000, mutta vuonna 2023 Suomi jäi 30:nneksi. 

Järjestö suosittelee, että toinen tai sitä useampi samantasoinen korkeakoulututkinto muutettaisiin maksulliseksi. Samalla olisi hyvä kehittää lyhyempiä työelämään tarkoitettuja jatko-opintomahdollisuuksia tutkintokoulutuksen rinnalle.  

Suomen pitäisi mahdollistaa pienempien korkeakoulujen erikoistuminen ja kehittää samalla korkeakoulujen rahoitusta, jotta niiden yhteistyö opetuksessa lisääntyisi. Yhteistyössä voisi hyödyntää enemmän digitaalisia alustoja. Tällaiset uudistukset parantaisivat korkeakoulutukseen käytettyjen varojen tuloksellisuutta. 

Korkeakoulujen tutkimukseen olisi hyvä saada lisää yritysrahoitusta, sillä Suomessa sen osuus on matala verrattuna muihin OECD-maihin.  

Koulutettua työvoimaa ulkomailta 

Raportin mukaan Suomi tarvitsee ulkomailta korkeasti koulutettuja työntekijöitä, jotta voi paikata osaamisvajetta ja vastata ikääntymisen haasteisiin. Ulkomaisten osaajien houkuttelua ja kotoutumista vaikeuttaa se, että tulijoilla on puutteellinen kielitaito. 

OECD suosittelee työperäisen maahanmuuton Talent Boost -ohjelman laajentamista ja arviointimenetelmän kehittämistä. Suomeen tuloa helpottaisi yritysten joustava kielipolitiikka.  

Suomi houkuttelee ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta heiltä puuttuu ammatillisia verkostoja ja harjoittelumahdollisuuksia, mikä vaikeuttaa työllistymistä. 

Suomi jäämässä päästötavoitteestaan 

OECD arvioi, että Suomi ei saavuta tavoitettaan päästä nettonollapäästöihin vuonna 2035. 

Nopeimmin ja edullisimmin edistystä voitaisiin jouduttaa vähentämällä maaperän päästöjä. Keinoiksi OECD ehdottaa metsien kasvupaketin toimeenpanoa ja maaperän päästöjen vähentämistä niin, että hyödynnetään tukia, yksityistä rahoitusta ja sääntelyä. 

Investointikannustimia puhtaaseen kasvuun lisättävä 

Puhdas teollinen murros on hyvässä vauhdissa, mutta investoinnit vähäpäästöiseen sähköön ovat epävarmoja. Suomen tulisi sujuvoittaa lupaprosesseja, edistää älykästä sähköverkkoa ja energian varastointia sekä parantaa infrastruktuuriturvallisuutta, raportissa arvioidaan. 

Vetyteollisuuden kehitystä hidastaa epävarmuus uusiutuvasta energiasta ja kysynnästä, mikä hidastaa vihreän vedyn käyttöä teollisuudessa. 

OECD suosittelee valtion siemensijoituksia, jotta yksityiset investoinnit puhtaaseen siirtymään lisääntyisivät. Raportissa kehotetaan vahvistamaan kannustimia investoida vähäpäästöisiin teollisuusprosesseihin. Keinoja tähän olisivat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, takuut, verokannustimet ja EU:n rahoitus. 

Muutokset maankäytössä luovat painetta luonnon monimuotoisuudelle ja vaativat lisätoimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Suomen tulisi säätää luonnon monimuotoisuustavoitteet lakiin ja asettaa luonnon monimuotoisuus ja sopeutuminen talouskehityksen rinnalle, OECD arvioi. 

Raportti perustuu asiantuntijoiden analyyseihin 

Maaraportti perustuu OECD:n asiantuntijoiden taloudellisiin analyyseihin. Asiantuntijaryhmä tapasi Suomessa viranomaisia, tutkimuslaitoksia, työmarkkinaosapuolia, yrityksiä ja monia muita tahoja. 

OECD arvioi jäsenmaidensa talouksia maatutkintakomiteassaan noin kahden vuoden välein. Tavoitteena on tunnistaa politiikkalohkoja, joissa toteutettujen toimien avulla voidaan nostaa talouden tuotantopotentiaalia.   

Lisätietoja:
Finanssineuvos Sari Sontag, puh. 02955 30181, sari.sontag(at)gov.fi